Matkailija käyttää ruokapalveluita joka päivä matkallaan, jolloin asiakas on helppo tavoittaa, luoda ruoan avulla mieleen jääviä elämyksiä ja pysyviä muistijälkiä.
Ruoka ja juomat ovat kasvava trendi matkailijoiden keskuudessa ja etenkin milleniaalit ovat kiinnostuneet yhdistämään ruokaa ja matkailua (79% vastaajista, WFTA). ETC:n tutkimuksen mukaan (2019) gastronomia on toiseksi tärkein motivaatio lähteä matkalle (15%) heti luonnon jälkeen (29%). Suomessa pystymme yhdistämään nämä molemmat vetovoimatekijät hyvin läheisesti yhteen.
Jokainen matkailija käyttää ruokapalveluita joka päivä matkallaan, jolloin asiakas on helppo tavoittaa, luoda ruoan avulla mieleen jääviä elämyksiä ja pysyviä muistijälkiä. Ruokamatkailutuotteiden avulla on ruokapalvelusta mahdollista kehittää yrityksille arvonlisää ja se on helppo liittää muihin teemoihin – esimerkiksi kulttuurimatkailuun, luontomatkailuun, hyvinvointimatkailuun ja luksusmatkailuun – tuomaan uutta laadukasta sisältöä ja houkuttelevuutta. Ns. foodien osalta kohderyhmä kasvaa edelleen ja he matkustavat yhä uudelleen erilaisten ravintola- ja ruokamatkailukokemusten perässä ja kuluttavat mielellään rahaa niihin.
Ruokamatkailutarjonnan kehittämisellä ja ruokamatkailun edistämisellä voidaan vahvasti vaikuttaa ympärivuotisuuden ja kestävyyden kasvuun matkailualalla. Ruokamatkailutarjonnalla voidaan helposti houkutella matkailijoita Suomeen myös matalan sesongin aikoina, sillä lähes kaikki tuotteet ovat soveltuvia toteutettavaksi ympärivuotisesti. Suomen vahvuudet ruokamatkailussa – paikallisuus ja puhtaus – vetoavat kestäviä arvoja arvostaviin matkailijoihin. Ruokamatkailun vahvuudet ja viestit vahvistavat myös kuvaa Suomesta kestävänä kohteena. Ruokaan liittyviä konkreettisia, matkailijoille näkyviä kestävyyden osoituksia on helppo nostaa esille markkinoinnissa sekä myös yritysten kosketuspinnassa asiakkaisiin. Esimerkkinä luomuruoka, kasvisruoka, paikalliset tuottajat, sesongin mukainen ruoka, ruokahävikin kontrollointi ja kulttuuriperinnön säilyttäminen.